Sisällissodan teematapahtumat 2018 – Hennalan traumaa voi purkaa

0
Toimittaja Tapani Ripatti kertoi Hennalan muistojuhlaviikoista ja esitteli Upseerikoulun seinässä näkyviä taistelun jälkiä sadan vuoden takaa.

Lahden Fellmanin pellolle Hennalaan koottiin huhti- toukokuun vaihteessa 1918 noin 30 000 punaista perheineen. Hennalasta tuli yksi tunnetuimmista sisällissodan kuolemanleireistä. Siellä kuoli 1 200–1 300 punavankia, joko teloitettuna, nälkään tai tauteihin.

Hennala 1918 -muistojuhlatoimikunta järjestää 30.4.–10.5. muistojuhlaviikot, jotka huipentuvat päätapahtumaan Hennalan juhlakentällä helatorstaina 10.5. klo 15.

Tämänkeväisiä tapahtumia alettiin ideoida jo kymmenen vuotta sitten. Radiotoimittaja Tapani Ripatti teki Yleisradiolle 50-osaisen ohjelmasarjan vuoden 1918 tapahtumista vuonna 2008. Yhdessä toisen asianharrastajan, ylilääkärin ja Elämysmatkailut Oy:n perustajan Antti Holopaisen kanssa hän järjesti höyryjunaretken Orimattilasta Loviisaan. Retkellä kerrottiin saksalaisesta Osasto Brandensteinista, joka esti punaisten pakoyhteyden itään katkaisemalla rautatien Helsingin ja Pietarin välillä.

– Antilla oli ajatus, että tekisimme jotain, kun sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Siitä se lähti kasvamaan, Ripatti kertoo.

Muistojuhlatoimikunnassa on lahtelaisia kuntapoliitikkoja sosialidemokraateista, vasemmistoliitosta sekä keskustasta. Ripatin mukaan kaikki muistakin poliittisista ryhmistä ovat olleet tervetulleita.

Punaisten pakomatka päättyi Lahteen

Tapani Ripatin ja Antti Holopaisen ”tehtäisiinkö jotain” kasvoikin melkoiseksi ohjelmakokonaisuudeksi. Se alkaa 4.–5.5. kiertoajeluilla ja -kävelyillä sisällissodan tapahtumapaikoilla Lahdessa ja Hollolassa.

– Hollolassa on Vesalan pelto, jonne tulivat läntisen punaisten armeijan joukot muun muassa Syrjäntaan, Tuuloksen, Hauhon ja Tampereen taisteluista, Tapani Ripatti kertoo.

Hollolassa oli sotaoikeus, jota veti Pohjois-Hämeen valkoisten 1. pataljoonan komentaja Hans Kalm.

– Siellä tapettiin hirveästi porukkaa. Minulla on siitä aikalaisten kertomuksia äänitettynä, Ripatti kertoo.

Etelässä punaisia saartoivat saksalaiset ja pohjoisessa Kalmin joukot. Punaiset pyrkivät Lahteen, josta oli tarkoitus paeta junalla Pietariin. Saksalaiset olivat kuitenkin jo katkaisseet radan ja muodostaneet motin.

– Punaiset kuljetettiin saksalaisten vartioimalle Fellmanin pellolle. Osa naisista ja lapsista lähetettiin koteihinsa, mutta pääosa vangituista jäi Hennalan alueelle, jonne perustettiin vankileiri.

Myöhemmissä tutkimuksissa, muun muassa Marjo Liukkosen tuoreessa väitöstutkimuksessa, selvisi, että Hennalassa tapetuista punavangeista 220 oli naisia.

Seminaareja, musiikkia, juna- ja bussiretkiä…

Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu viisi seminaaria, joihin puhumaan on saatu merkittäviä asiantuntijoita Erkki Tuomiojasta Helena Rantaan. Seminaareja pidetään 5.–9. toukokuuta.

Viikkojen päätapahtumiin voi matkustaa höyryveturilla Riihimäeltä keskiviikkona 9.5. Työväentalomuseon pihapiirissä järjestetyn esitelmäosuuden jälkeen klo 11.40 matkustetaan höyryveturien vetämällä museojunalla kohti Lahtea läpi vuoden 1918 taistelupaikkojen. Junalla matkustanut yleisö ehtii iltapäivän seminaareihin, iltamiin ja seuraavan päivän tapahtumiin Hennalaan. Samalla junalla voi palata pääjuhlan jälkeen torstaina Riihimäelle.

Toukokuun 9. päivänä, helatorstain aattona, järjestetään Hennalan Päämajassa iltamat, jossa esiintyvät Ari Numminen & Hannu Kella, Kaisa Korhonen, Ajantaju, Teatteri Vanha Juko – Kvartetti sekä Populus-kuoro. Iltamiin pääsee ostamalla seminaarien lisäpaketin hintaan 30 euroa.

Pääjuhlassa helatorstaina 10.5. klo 15 esiintyy sama artistijoukko kuin iltamissakin terästettynä Paleface´llä sekä arkkipiispa Kari Mäkisellä.

Tule mukaan muistelemaan

Hennalan tapahtumia alettiin käsitellä sovinnon hengessä vuonna 1978, jolloin myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen nousi pääjuhlan lopuksi seisomaan ja laulamaan Kansainvälisen työväenmarssin.

Vuonna 2013 huomiota herätti taiteilija Kaisa Salmen performanssi, jossa Fellmanin pellolle kokoontui noin 10 000 eri puolilta Suomea tullutta ihmistä sisällissodan tapahtumien eläväksi monumentiksi.

Muistojuhlatoimikunta haluaa tehdä tapahtumista keinon purkaa sisällissodan traumaa. Uhrien ihmisarvo voidaan palauttaa, kun jälkipolvet tietävät, mitä heidän omaisilleen tapahtui ja minne heidät on haudattu. Muistojuhlaan kutsutaan kaikkia suomalaisia ja sisällissodan seurauksena Venäjälle ja ulkomaille paenneiden uhrien jälkeläisiä.

Teksti ja kuva Tiina Pelkonen

Lisätietoja ja lippuja tapahtumiin

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi