Koti Blogi
Työväen Sivistysliitto TSL on mukana lauantaina syyskuun 1. päivänä 2018 klo 17-18 Tampereella järjestettävässä Työväenkirjallisuuden päivässä. Musiikkituottaja Tipi Tuovinen kertoo vanhojen kisällilaulujen keräyksestä. Hän myös haastattelee Irmeli Virkkulaa, joka kertoo muistoja isästään Pekka Hakalasta ja Messukylän Kisälleistä. Virkkula esittelee omassa perhearkistossa säilyttämiään Messukylän Kisällien muistiinpanoja. Laulunäytteitä esittää muusikko Ilmo Korhonen. Tarinatuokion järjestää Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanke, joka järjestää keräyksen ohella...
  Martti Suosalo oli työn sankari Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman 26.7.–29.7. lauantaipäivässä. Ensin näyttelijä esitti kuuma sotamantteli päällä Arto Seppälän kirjoittaman monologin Metsäkansan laulu kevättalven 1918 tapahtumista Valkeakosken ja Tampereen seudulla. Se on selvästi sodanvastainen sanomaltaan. Leif Segerstamin musiikki loi jylhät puitteet Teollisuussalin mustassa savumaisemassa iltapäivän aluksi, kuumimpaan aikaan. Varsinkin alussa musiikki on miksattu niin kovalle, että moni piti korvistaan kiinni. Sitten...
Suomalaisten ympäristölaulujen lyhyt historia Ympäristölaulut ovat varoittaneet ydinvoimasta, puolustaneet luonnon monimuotoisuutta ja kiinnittäneet huomiota ilmastonmuutokseen. Niiden historia on vielä suureksi osaksi kirjoittamatta. Tämän jutun kirjoittaja Merja Minkkinen on saanut KSR:n apurahan ympäristölaulujen keräykseen ja ympäristölaulukirjan toimittamiseen. Nuotteja, sanoituksia ja muistitietoa voi lähettää osoitteeseen merja.minkkinen@elisanet.fi. Mikä on ympäristölaulu? Sitä ei voi määritellä musiikillisen lajityypin tai edes poliittisen kontekstin mukaan. Ympäristölauluja on syntynyt vihreän...
Tutkija Saijaleena Rantanen ja musiikkituottaja Tipi Tuovinen kertovat vankileirilauluista. Sandra Saulon kirjoittama juttu Vankileirilaulut - kansanlaulun viimeinen aalto löytyy YLEn sivuilta. Sinne pääset tästä linkistä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/29/vankileirilaulut-kansanmusiikin-viimeinen-aalto
Vappu korkattiin hyvissä ajoin tupaten täydessä Helsingin Juttutuvassa, jossa järjestettiin huhtikuun 26. päivänä IWW-klubi. Kirjaimet IWW viittaavat amerikkalaiseen Industrial Workers of the World -järjestöön, jonka suurimman etnisen ryhmän 1920-luvulla muodostivat Amerikkaan muuttaneet suomalaiset. Musiikista tuli IWW:lle tärkeä työkalu, ja liike tunnettiin myös nimellä Laulava Unioni (The Singing Union). Suomalaiset ”tuplajuulaiset” painattivat omia laulukirjojaan. Palefacen uusi bändi Paleface eli Karri Miettinen toi klubille...
Viime talvi kului tältä musiikin sekakäyttäjältä toisissa hommissa, vaan nyt on edessä ankara paluu laulukeruuseen. Kisällilaulukeruu on onnistunut loistavasti. Viime syksyn inventaarion mukaan saalis on tähän mennessä n. 3000 laulua, nauhoituksia, muistelmia, valokuvia jne. Vuonna 2015 alkutilanteemme oli, että työväenlaulun historiaa 1940-60 -luvuilta ei voi kirjoittaa, ei ollut tarpeeksi tallennettua aineistoa tuolta ajalta. Nyt on, vuoden 2019 alusta uskoisin pääseväni...
Voisi kysyä, että nytkö vasta Reino Bäckström (69) teki oman soololevyn? Hän on ollut muusikkona esillä työväenliikkeen tilaisuuksissa lapsesta asti, myöhemmin hänet on parhaiten tunnettu Reijo Frankin säestäjänä. Director Musicaes -arvonimen saanut Bäckström on armoitettu harmonikansoittaja. Hän on aina laulanut, vetänyt yhteislaulutilaisuuksia sekä johtanut myös kuoroja. Ryhtyminen soittajaksi jo varhaisella iällä kuitenkin verotti oman äänen kehittämistä. Toissa kesänä Reino Bäckström...
Punaiset sytyttivät Helsingin työväentalon tornissa punaisen lyhdyn 26. tammikuuta vuonna 1918 merkkinä sisällissodan alkamisesta. Nyt talon edessä, Paasipuistossa, muistetaan sisällissodan tapahtumia lauantaina 19.5. klo 12 alkaen kunnioittaen sekä punaisten että valkoisten sodan uhrien muistoa. Tapahtuman nimi on Kevätkonsertti Sovitus. Suomen Työväen Musiikkiliiton Uudenmaan piiri ry:n musiikkiryhmät esittävät ulkoilmakonsertissa keväisten kappaleiden lisäksi vuoden 1918 sisällissodan tapahtumia muistaen ja kunnioittaen sekä punaisia...
Toukokuisena sunnuntaina 20.5. Suomenlinnassa muistellaan sadan vuoden takaista punavankileiriä sekä kunnioitetaan leirillä menehtyneiden vankien muistoa. Kun valkoiset valtasivat Helsingin huhtikuussa 1918, jäi tuhansittain punaisia vangeiksi. Suomenlinnasta muodostui Suomen toiseksi suurin punavankileiri. Sinne kuljetettiin 7 500 punaista tai punaiseksi epäiltyä, ja kesäkuussa 1918 vankimäärä nousi lähelle kymmentä tuhatta. Nälkä altisti vangit suolistotaudeille ja keuhkokuumeelle. Myös vesikauhua ja espanjantautia esiintyi. Vangeista 80 teloitettiin....
Lahden Fellmanin pellolle Hennalaan koottiin huhti- toukokuun vaihteessa 1918 noin 30 000 punaista perheineen. Hennalasta tuli yksi tunnetuimmista sisällissodan kuolemanleireistä. Siellä kuoli 1 200–1 300 punavankia, joko teloitettuna, nälkään tai tauteihin. Hennala 1918 -muistojuhlatoimikunta järjestää 30.4.–10.5. muistojuhlaviikot, jotka huipentuvat päätapahtumaan Hennalan juhlakentällä helatorstaina 10.5. klo 15. Tämänkeväisiä tapahtumia alettiin ideoida jo kymmenen vuotta sitten. Radiotoimittaja Tapani Ripatti teki Yleisradiolle 50-osaisen ohjelmasarjan vuoden 1918 tapahtumista...