Pakene sadesäätä paikallisarkistooon!

0

Mitä tekee musiikin sekakäyttäjä kesälomallaan? Menee metsään (ei kuulu musaa) ja menee tutkimaan arkistoja joissa ei ole ennen käynyt (ei taaskaan kuulu musaa, ei myöskään sada…).

Suomessa on museoita yli tuhat, niistä isossa osassa myös arkistoitua työväenlauluaineistoa. Tänä kesänä kaivan esiin keskisuomalaista kisällilaulua: matkakohteina ainakin Kansallisarkiston Jyväskylän toimipiste ja Äänekosken museo. Keski-Suomeen matka vie, koska iso osa sikäläisistä työväenjärjestöistä ei ole tallentanut materiaalejaan Kansan Arkistoon tai Työväen Arkistoon. Sielläpäin kotiseutuharrastukseen kuuluu, että materiaalit pysyvät kotiseudulla. Työväen Arkistosta kerrottiin minulle viime viikolla, että olivat juuri saaneet jonkin keskisuomalaisen työväenyhdistyksen aineistot johtokunnan äänestyspäätöksellä: Työväen Arkisto oli voittanut Kansallisarkiston yhdellä äänellä. Kuulostaa melkein Perussuomalaisten puoluekokoukselta…

Tärkeintä on, että tallennetaan, molemmissa säilytyspaikoissa on puolensa. Jos tallentaa paikallisarkistoon, on aika varmaa, että materiaalit eivät päädy valtakunnallisiin tutkimuksiin tai julkaisuihin. Jos tallennetaan keskusarkistoon, ne ovat usein paikallistutkijoiden tavoittamattomissa.

Työväenlaulun harrastajille suosittelen tutustumista oman paikkakunnan alkuperäislähteisiin. Samalla voi kännykkäkameralla kuvata materiaalin ja lähettää kopiot Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hankkeelle. Alkuperäistekstejä lukiessa fiilikset ovat vahvempia kuin tankatessa jonkun toisen jo suodattamaa tekstiä. Alla työväenlaulua sisältävien arkistojen esittely, siitä on varmasti hyötyä myös esimerkiksi gradututkijoille.

Hyvää kesää!
Tipi 13.6.2017

Työväen Arkisto

Linkki Työväen Arkistoon

Työväen kuorojen ja soittokuntien materiaalista suuri osa on tallennettu Työväen Arkistoon. Suurin yksittäinen aineisto on Suomen Työväen Musiikkiliitosta peräisin. Järjestettyä aineistoa on noin 15 hyllymetriä, järjestämätöntä noin 10 hyllymetriä. Mukana on paljon nuotteja.

Liiton piirien ja eri orkestereiden, soittokuntien ja kuorojen aineistoa on noin 18,5 hyllymetriä. Aineiston joukossa on nuotteja, mutta myös pöytäkirjoja, tilikirjoja ja niin edelleen. Haku antaa tulokseksi 159 arkistonmuodostajaa.

Seuraavien kolmen kokoelman nuotteja saa tutkia tutkijasalissa, kopioiminen on kielletty:

– Helsingin työväen orkesterin nuottikokoelma, n. 19 hyllymetriä.

– HTY:n puhallinorkesterin nuottikokoelma, n. 12,5 hyllymetriä.

– Viipurin työväen soittajien arkisto. Arkistoaineistoa sekä nuotteja yhteensä 18 hyllymetriä.

– Suomen muusikoiden liitto, järjestettyä aineistoa 19 ja järjestämätöntä ainakin 13 hyllymetriä. Pääsääntöisesti ammattiyhdistysaineistoa, pöytäkirjoja, työehtosopimusaineistoa ja niin edelleen.

– Työväen Sivistysliiton aineiston joukossa on muun muassa Apeli Halisen keräämää materiaalia TSL:on kisällilaulukilpailuista, laulukirjoja ja nuottikirjoja. Nuottiaineistoa on yhdeksän kansiota, esimerkiksi laulujensanoja löytyy muun muassa juhla-aineistosta.

– Muistitietoaineistosta löytyy jonkin verran käsinkirjoitettuja lauluvihkoja ja laulutekstejä.

– Kisällilaulu 2016 -keruun materiaaleista löytyy paljon SNK:n Nyytty ja kisällilaulu -kokoelmia. Työväen- ja kisällilauluja löytyy esimerkiksi hakusanoilla ”Kisälli*” ja ”Ohjelma-aineisto*”.

Reijo Frankilla on arkistossa oma kokoelmansa jossa on muun muassa TSL:n vuonna 2015 digitoima Frankin ja Reino Bäckströmin kotinauhojen sisältö, esimerkiksi Reijo Frankin viimeisen konsertin tallenne.

– Työväen Ohjelmapalvelun materiaalia löytyy Janne Hakulisen aineistosta.

Kansan Arkisto

Linkki Kansan Arkistoon

Kansan Arkistoon on talletettu monipuolisia työväenlaulukokoelmia. Laajimmat aineistot sisältyvät Työväenmusiikki-instituutin, Ohjelmatyö ry:n, Ohjelmakeskus ry:n ja Kansan Sivistystyön Liiton arkistoihin ja Ohjelmatoiminta-erikoiskokoelmaan.

Työväenmusiikki-instituutti perustettiin TSL:n ja KSL:n vuosina 1975–1977 toimeenpaneman työväenlaulukeräyksen jälkeen. Instituutin nimi muutettiin sittemmin Maailman musiikin keskukseksi. Menestyksellisen työväenlaulukeräyksen tulos oli 159 vastausta, yhteensä noin 3 000 työväenlaulua. Nämä keräysvastaukset on viety tietokantaan, josta voi tehdä hakuja muun muassa laulun nimen, tekijöiden tai sisällön mukaan.

Ohjelmaryhmiä, kuoroja ja työväenlaulun harrastajia organisoi ja yhdisti 1950- ja 1960-luvuilla Ohjelmatyö ry, vuodesta 1964 KSL:n ohjelmapalvelu ja 1970-luvulla lisäksi Ohjelmakeskus ry. Kaikkien näiden ohjelmatoimistojen arkistot sisältävät laulujen tekstejä ja nuotteja, ohjelmakokonaisuuksia, kilpailuja ja musiikkitapahtumia, painotuotteita ja niin edelleen.

Kansan Arkistossa koottu Ohjelmatoiminta-erikoiskokoelma sisältää satoja työväenlauluja – käsikirjoituksia, monisteita, pienpainatteita ja lehtileikkeitä – arkkiveisuista ja vankileirilauluista aina 1970-luvun lauluryhmien monistevihkosiin.

Kokoelmassa on myös kisälliryhmien ohjelmistoa sekä harrastajien laulu- ja runovihkoja.

Kuorojen ja orkesterien arkistoja löytyy helsinkiläisestä Agit Propista Kemin työväen puhallinorkesteriin. Arkistoaineistot sisältävät ryhmien omien tekstien ja sävellysten lisäksi myös toiminnan organisointiin liittyvää aineistoa kuten pöytäkirjoja, kirjeenvaihtoa ja keikkatilauksia.

Kapellimestarin ja säveltäjän Reino Sandellin (1909–1996) henkilöarkisto tarjoaa laajan käsikirjoitusaineiston sekä edustavan kokoelman työväenlaulujen sanoituksia ja kuorosovitusten partituureja.

Kansan Arkiston tutkijapalvelu: puh. 09-7536 972 tai info@kansanarkisto.fi

Maailman musiikin keskus – Global Music Centre

Linkki Maailman musiikin keskukseen

MMK:n kirjastossa on sekä suomalaiseen että kansainväliseen työväenkulttuuriin ja poliittiseen lauluun liittyviä kirjoja, äänitteitä, videoita ja nuotteja: työväenlaulu-, rauhanlaulu- ja kisällilaulukokoelmat sekä arkkiveisuja. Mukana on harvinaisia, historiallisia työväenlaulujulkaisuja sekä laululiikkeen aineistoja.

Työväenmusiikkikulttuurin liittyvää kirjallisuutta, nuotinnoksia sekä äänitteitä on kerätty Työväenmusiikki-instituutin (TMI) toiminta-ajoista lähtien. Erityisesti kannattaa mainita Ilpo Saunion keräämät riippulehtikansiot klassisista työväenlauluista.

Työväenmusiikki-instituutti perustettiin vuonna 1979, ja vuodesta 1991 instituutti on toiminut nimellä Maailman musiikin keskus. TMI:n aikainen äänitallennekokoelma sijaitsee osittain Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa:

Lista aineistosta

Aineisto on osittain Maailman musiikin keskuksessa, paikan päällä tutkittavaa ja vielä luetteloimatonta.

MMK:n kirjastossa on kaikki maanosat kattava, paikallisia musiikkikulttuureja esittelevä kokoelma. Sieltä löytyy myös paljon perinne- ja vähemmistökulttuureihin ja maailman eri musiikkikulttuureihin liittyvää aineistoa.

Erikoiskokoelmina löytyy:

Saksalaista musiikkia 1920-lähtien: kirjallisuutta, äänitteitä ja nuotteja saksalaisen työväen- ja poliittisen musiikin sekä laululiikkeen historiasta. Brecht, Weill, Eisler, Busch, Dessau, Tucholsky… Yhtenä teemana poliittisen laulun festivaalit. Kokoelma 1970–1980-lukujen itäsaksalaista populaarimusiikkia.

Suomi-Kuuba -seuran 300 LP-levyn kokoelma kuubalaista musiikkia 1960–1980 -luvuilta. Lisäksi runsaasti Kuubassa tuotettua kenttä-äänitysmateriaalia.

Esimerkkejä kokoelmasta (tähän mennessä luetteloitu aineisto tietokannassa):

Lehtiarkisto, erikseen kannattaa mainita Uuden Laulun vuosikerrat:

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Linkki Suomalaisen kirjallisuuden seuraan

Varsinaista työväenmusiikkikeruuta SKS ei ole tehnyt. Kuitenkin lauluja sisältyy esimerkiksi laulu- ja muistovihkokokoelmaan.

SKS:n arkkiveisukokoelma sisältää myös työväenhenkisiä arkkeja. Kansalliskirjaston kokoelmat eivät Hultinin luettelon mukaan ole aivan yhdenmukaisia SKS:n kirjaston kokoelmien kanssa.

Oleellisimmat aineistot työväenmusiikin kannalta ovat:

– Vuosien 1917–1918 tapahtumat kansan muistissa ja perinteessä 1966, temaattisessa hakemistossa on asiasanana myös laulut.

– Keruuvuodet:1966–1966

– Tietosisältö: Kansalaissotaan liittyvää muistitietoa. Vuoden 1917–1918 tapahtumia käsittelevä keruukilpailu. Kilpailuun osallistui 589 vastaajaa, ja se sisältää 70 sidosta sekä yhteensä 22 201 sivua.

Uusista keräyksistä mainittakoon keräys “Kenen joukoissa seisoin? (2015–2016)

Kansanperinteen Arkisto

Linkki Kansanperinteen Arkistoon

Kansanperinteen arkisto on 1965 Yhteiskunnallisen korkeakoulun yhteyteen perustettu arkisto-, tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyisin Kansanperinteen arkisto toimii Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön osana omana kokonaisuutenaan. Siihen kuuluvat äänite- ja valokuva-arkisto sekä käsikirjoitus- ja asiakirjakokoelmat.

Erkki Ala-Könnin valtavasta kokoelmasta löytyy myös työväenhenkistä kansanlaulua. Työväen Musiikki-instituutin vanhan nauha-arkiston pääosa sijaitsee nykyään Kansanperinteen Arkistossa.

Kansanmusiikki-instituutti

Linkki Kansanmusiikki-instituuttiin

Kansanmusiikki-instituutin arkistossa on noin 5 000 tunnin kokoelma kansanmusiikkiaiheisia ääni- ja kuvanauhoja. Suurimman yksittäisen äänitekokoelman muodostavat vuodesta 1968 Kaustisen Kansanmusiikkijuhlilta nauhoitetut tallenteet, jotka sisältävät myös työväen- ja kisällilaulukonsertteja.

Westerholmin kokoelma sisältää työväen soittokuntien nuotteja.

Instituutin äänitteistä ja videoista on mahdollista saada kopioita. Äänitteiden, videoiden ja nuottikirjojen sekä äänitejulkaisujen sisältölistaukset sekä osa valokuvista on tietokannassa. Siihen on mahdollista saada käyttäjätunnukset täyttämällä käyttöehtositoumuksen.

Kansalliskirjasto

Linkki Kansalliskirjastoon

Kansalliskirjastosta löytyy esimerkiksi työväenlaulukirjoja, pienpainatteita, arkkiveisuja ja levytetyt laulut. Hakukone kertoo missä kirjastossa tai kokoelmassa hakemasi sijaitsee.

Finna-tietokannan kautta pääset selaamaan ja lukemaan verkkoon siirrettyjä aineistoja. Mukana 14 arkistoa, 32 kirjastoa ja 48 museota.

Kansallisarkisto

Linkki Kansallisarkistoon

Kansallisarkisto, entinen Valtionarkisto, muodostaa yhdessä seitsemän maakunta-arkiston kanssa valtion arkistolaitoksen.

Oikeuden päätöksiä etsittäessä kannattaa ensin ottaa yhteyttä maakunta-arkistoon. Joissakin tapauksissa arkistointia on kaupunkikohtaisestikin. Esimerkiksi Tampereen raastuvanoikeuden vanhat asiakirjat ovat Tampereen kaupunginarkistossa.

tämän linkin kautta (kirjautuminen vaaditaan) pääsee tutustumaan esimerkiksi Etsivän Keskuspoliisin arkistoihin. Sitä kautta voi etsiä tietoa vaikka monen 30-luvun kisällilaulajan kohtaloista ja vakoilutietoa työväenjärjestöjen tilaisuuksista.

Museot

Lisätietoa museoista

Suomessa on yli tuhat museota, niistä noin 300 on ammattimaisesti ylläpidettyjä. 22 maakuntamuseota kerää omia kokoelmiaan ja avustaa alueellaan olevien museoiden työtä.

Varsinkin tehdaspaikkakuntien museoiden kokoelmiin on kerätty työväenperinnettä ja -lauluja. Esimerkiksi Vaasan museossa on Venny Kontturin aineistoa, Äänekosken museossa Äänekosken Kisällien materiaalia. Jos etsit materiaalia paikallisista lauluista tai esiintyjäryhmistä, ota yhteyttä alueen maakuntamuseoon ja selvitä sieltä kontaktit paikallismuseoihin.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi