Lähde mukaan työväenlaulujen kerääjäksi

4

Aloitan tällä artikkelilla työväenlaulujen keräystä ja tutkimusta käsittelevän blogin.

Työväenlaulujen keruun sekä tutkimuksen aloitti Pekka Gronow 1960–luvulla. Hänen perustyönsä pohjalle organisoitiin vuonna 1976 valtakunnallinen työväenlaulukeruu. Se oli vasemmiston yhteinen hanke, taustaorganisaatioina Työväen Sivistysliitto (TSL) ja Kansan Sivistystyön Liitto (KSL). Toimin tässä keruussa kerääjänä ja tutkijana parin vuoden ajan. Saimme tallennettua kattavan osan kansalaissodan lauluista, ison osan kisällilaulun alkutaivalta sekä muuta työväenlaulua. Painopiste oli ennen sotaa julkaistuilla lauluilla, koska niiden taitajat olivat silloin katoamassa. Tämän työn tuloksena julkaistiin Suomalaisen työväenlaulun historia 1890–1938 – Edestä aattehen (Tammi 1978).

1980-luvun alussa minulle soitettiin Tammesta: haluaisinko jatkaa tuota kirjaa nykypäivään asti? Olin jo ehtinyt vaihtaa hommia, toimin päätoimisena musiikkiäänittäjänä, muusikkona ja tuottajana. Sanoin Tammen väelle, että aihe kyllä kiinnostaa, mutta kirjoitettavaa ei juuri ole. Tärkein osa tuon ajan työväenlauluamme, kisällilaulu, oli oleellisin osin vuosilta 1945–65 keräämättä. Sanoin: palataan asiaan, kun se on kerätty. Uutta soittoa ei tullut.

1980-luvun loppua kohti harrastus työväenlauluun hiipui joka puolella. Käherrettiin tukka, hankittiin takkiin isommat olkatoppaukset ja odoteltiin 1990-luvun lamaa.

Vielä 1980-luvulla merkittävää työtä Työväenmusiikki-instituutin ympärillä tekivät esimerkiksi Ilpo Saunio, Vesa Kurkela, Merja Minkkinen (os. Hurri) ja monet muut. Tuon ajan jälkeen oleellista tutkimusta ei juuri ole ilmestynyt.

Kesällä 2015 olin keikalla Työväen Musiikkitapahtumassa. Siellä julkaistiin kirja Toverit herätkää – Poliittinen laululiike Suomessa (Into-kustannus 2015). Jo seuraavana päivänä olkapäähäni tartuttiin ja puhelin soi useita kertoja. Kiukkua pihisevät asianharrastajat olivat liikuttavan samaa mieltä Helsingin Sanomissa 1.8.2015 julkaistun kirja-arvostelun kanssa, jonka otsikko oli: Poliittisen laulun historiikki rajoittuu liikaa 1970-luvun sinipaitoihin. Sain lukuisia kehotuksia korjata vääryys…

Minkäänlaisen vakavamman kirjoittelun pohjalla oli kuitenkin sama ongelma kuin 1980-luvulla: perustutkimus sodanjälkeiseltä ajalta edes 1960-luvulle oli tekemättä 1970 luvusta puhumattakaan. Materiaalia oli tuolta ajalta edelleen arkistoissa liian vähän. Ennen kuin nämä perusasiat saataisiin kuntoon, oli hankalaa siirtyä suoraan kiukuttelemaan tuosta kirjasta. Muutenkin koin olevani jäävi käsittelemään 1970-luvun laulutoimintaa – olin itse ollut liian monessa mukana tuona aikana. Tietolähteenä olen varmaan oiva, mutta tarvitaan joku muu analysoimaan sanomisiani.

Tuon kirjan ansiot ovat mielestäni kahtaalla. Pätevää muistitietoa siitä saisi, jos otsikko olisi: Agit-Propin lähipiirin levytykset Love Recordsille. Mutta otsikko kuitenkin on Poliittinen laululiike Suomessa. Hmmm… millä sivulla kirjassa kerrotaan suojeluskuntien lauluista?

Toinen kiistaton ansio on kirjan toiminta katalysaattorina. Syksyllä 2015 Työväen Sivistysliitto kokosi työryhmän pohtimaan näitä asioita, perustettiin Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi –hanke.

Nyt on ryhmä laajentunut, mukaan ovat tulleet molemmat työväen sivistysjärjestöt ja arkistot. Vuonna 2016 aloitimme Kansan Sivistysrahaston hankerahoituksella sodanjälkeisten kisällilaulujen keruun, joka jatkuu yhä. 1970-luvun laulujen keruu ja tutkimus on tarkoitus aloittaa vuoden 2018 alussa. Materiaalia saa toki toimittaa vaikka heti.

Pyydän että kommentoisitte juttujani, kirjautuisitte sivustolle ja toimittaisitte materiaalia. Julkaisen täällä myöhemmin myös keruuohjeita, voin ajoittaa lähettämiänne tekstejä jne.

Kerään aineistoa kirjaan, jonka työnimi on Suomalainen kisällilaulu 100 v.. Sellainen olisi tarkoitus julkaista vuonna 2020, jolloin tuo virstanpylväs saavutetaan. Siihen sisältyisi yleinen työväenlaulun historia vuosilta 1939–65. Kisällithän tuona aikana uudet laulut esittivät. Keräämäni materiaali ei kirjaan mahdu koko laajuudessaan. Kaikki menee talteen Työväen Arkistoon, oleellisimpia koosteita julkaisen tällä palstalla. Perässä olevissa artikkeleissa on linkit Reino Helismaalta 2016 keruun aikana löydettyihin lähes viiteenkymmeneen kisällilauluun ja Rajamäen Poikien digitoituun ohjelmistoon.

Työväenmusiikki siirtyy someaikaan, me emme etsi vaihtoehtoista totuutta.

Tipi Tuovinen

4 KOMMENTTEJA

  1. Mistään tietokannoista en löytänyt merkintää “Laulu työläisäidille”. Jos se on tallennettuna niin todennäköisesti jollakin muulla nimellä tai se on sisältynyt johonkin vanhaan Työväen laulukirjaan. Ainakaan tuolla nimellä sitä ei ole levytetty.

    Voisitko lähettää laulun tekstin ja mahdolliset taustatietosi siitä niin selvitän tarkemmin?

    kiitokset

    tipituovinen@gmail.com

  2. Hei
    Kesä tuossa hurahti sadetta pidellessä ja nyt vasta palasin vastaamaan. Laulu voi olla mukana esim. työläisnaisten järjestöjen laulukirjoissa mutta minulle sen on muistiinkirjoittanut mummuni Signe Pikkarainen

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi