Kuka oikeasti sanoitti laulun Veli sisko?

0
Pääministeri Ralf Törngrenin luona kävi vuonna 1954 SNDL:n lähetystö, johon kuuluivat (vasemmalta) Aune Hurme, Vieno Kuusisto  ja Elsa Rautee. Kuva Kansan Arkisto

Pääministeri Ralf Törngrenin luona kävi vuonna 1954 SNDL:n lähetystö, johon kuuluivat (vasemmalta) Aune Hurme, Vieno Kuusisto  ja Elsa Rautee. Kuva Kansan Arkisto

Reijo Frankin koskettavan muistokonsertin yhteydessä nousi taas esille kysymys: kuka oikeasti on sanoittanut laulun Veli sisko? Minulle on tarjottu varmana tietona laulun tekijäksi kolmea nimeä – ennen some-aikaa salaliittoteoriat liikkuivat huhuina ja muuttuivat riittävän monta kertaa toistettuina kertojiensa mielissä todeksi.

Miksi varmana tietona tälle ja monelle muulle laululle esitetään useita tekijänimiä? Kyse ei ole pahansuopaisuudesta vaan ajan tavasta. Jos joku signeerasi 1930-luvulla laulutekstin omalla nimellään, sai niskaansa lapualaiset tai ”ohranan” eli etsivän keskuspoliisin. Tekstit tehtiin siksi usein nimettöminä tai nimimerkeillä. Lauluista kirjoitettiin käsin harjoitusversiot, joihin usein merkittiin sen lauluryhmäläisen nimi, kenen työkopio oli kyseessä. Reino Helismaa -artikkelistani

löytyy noin 15 Helismaan laulutekstiä, joihin on kirjoitettu nimi Anni Pelin. Anni itse tunnisti laulut Helismaalta tilaamikseen ja selitti minulle tämän työtavan.

Kun tällä tavalla signeerattu, 15–25 vuotta vanha teksti tulee uuden polven käyttöön, se tietysti uskoo kirjoitettuun sanaan: nimi paperissa on tekijän. Varsinkin menestyneille lauluille ilmaantuu lukuisia tekijöitä, koska niistä on liikkunut eniten paperikopioita.

Reijo Frank esitti työväenlauluja, mutta oli myös aktiivinen perinnekerääjä ja pikkutarkka taustatietojen tallentaja. Hänen jäämistössään on paitsi hänen keikkamatkoilla äänittämiään perinnetallenteita, myös esimerkiksi liuskatolkulla muistiinpanoja työväenlaulun historian luennoilta.

Reijo haastatteli Elsa Rauteeta, ja hän myös pyysi Elsaa kirjoittamaan selvityksen Veli sisko -laulun synnystä. Elsa toimitti vuonna 1976 silloiselle työväenlaulukeruulle tähän jäljemmäksi kopioimani selvityksen. Reijo uskoi Elsaa ja niin myös minä. Jos tiedossasi on näihin tekijähuhuihin liittyviä juttuja, muisteloita tai anekdootteja pyydän lisäämään niitä tämän artikkelin jälkeen kommentteja -palstalle.

YLEn sivuilla on Elsa Rauteen suppea henkilöhistoria:

24.5.2017
Tipi
tipituovinen@gmail.com

Elsa Rauteen kirje työväenlaulukeräykselle Veli sisko -laulun synnystä:

”Tein laulun v. 1936. Oli abessiinian sota ja Kiinalais-Japanilainen sota, myöskin Mussolinin taholta oli jo tehty hyökkäys Espanjaan, se oli tosin vasta alkua. Lauluryhmä-pojat pyysivät ajankohtaista laulua ja niin sen tein. Olin aikaisemminkin tehnyt Työläisnuoriso-osaston lauluryhmille lauluja. V.1934–39 Nokian Työväentalolla. toiminta oli kansanrintaman merkeissä tapahtuvaa sodan- ja fasismin vastaista toimintaa, joka tuli esille varsinkin erilaisten tilaisuuksien ohjelmassa. Aineistosta oli puutetta, runoja oli saatavissa. Oli Katri Vala, Turtiainen ja muut kiilalaiset joitten tuotteita julkaistiin Tulenkantajissa, Soihdussa ja Kirjallisuuslehdessä, mutta lauluja ei ollut. Ne oli tehtävä. Monet laulut hävisivät sitten kun oli ohjelmistossa vanhentuneet. Tämä laulu levisi nopeasti. Ehkä se oli ajanhengen mukaan tarpeellinen. Laulajat eivät aluksikaan maininneet tekijää (sekin oli ajan hengen mukaista). Nimettömänä se jatkoi matkaansa ja tuli laulettua Tvöväenlaulujen levylle. Sitten Reijo Frank alkoi olla kiinnostua tekijästä. Sille oli tekijäksi jo ilmoitettu joku Ukkonen. Mutta täällä olevat laulun ensimmäiset esittäjät sanoivat, että sinun on ilmoittauduttava ja niin sitten tein…

  1. säkeistö on tipahtanut pois ja kahdesta viimeisestä säkeistöstä on tullut yhteensä yksi, toisen alun ja sen lopun yhdistyessä. Siinä olikin kaksi viimeistä säkeistöä sen vuoksi, että voi käyttää toista taikka toista, Alun perin laulu loppui sanoihin: Sotain synnyttäjä riistovalta, sekin tieltä väistyä jo saa. Kun myöskin Ty:n naisjaoston naisten lauluryhmä otti laulun ohjelmistoonsa, he pyysivät muuttamaan viimeisen säkeistön koska pitivät aikaan nähden liian poIittisena laulaa niin kuin se oli. Tein sitten toisen viimeisen säkeistön joka kuului:

Sota torvet kaikkialla soittaa, kansat nouskaa vastaan huutakaa. Jo on aika ihmisyyden voittaa Julmat sodan kauhut karkoittaa.

Nokialla 25.10-76
Elsa Rautee

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi