Kisällilaulut olivat aikansa hevimusaa

0
Ilmo Korhonen ja Tipi Tuovinen esittivät kisällilauluja. Kuva Merja Leskinen

Rajakylän Pojat, Nekalan Harmittomat, Kulosaaren Kisällittäret ja Hiilipojat olivat oman aikansa hevimusiikin tekijöitä, kertoi Tipi Tuovinen Työväenkirjallisuuden Päivässä Tampereella. Päivän aikana Tuovinen esitteli kisällilaulujen sanoituksia, ja lauluja esitti Ilmo Korhonen.

Presidentti Tarja Halonen avasi Työväenkirjallisuuden päivän. Kuva Pekka Kaipainen

Kisällilaulut olivat aikansa hevimusiikkia tai työväestön räppiä. Kuinka sen haluaa nähdä. Yhteiskunnallista, ilkkuvaa ja vakavaa, rillumareita mutta eliittiä haastavaa. Muusikko Timo Tipi Tuovinen kerää parhaillaan lauluja talteen.

– Kisällilaulut syntyivät sisällissodan seurauksena, Tuovinen sanoo.

Vankileireiltä poispäässeet työväen pojat ja tytöt kokoontuivat Helsingissä Kivinokassa Rajamäen alueella. Laulutaitoisimmista syntyi kisälliryhmä Rajamäen Pojat, joka oli ensimmäisiä lauluryhmiä sodan jälkeen.

Voittajien valvonta ulottui myös punaisten lauluharjoituksiin ja niistä tehtiin tarkat raportit Ohranalle. Etsivä Keskuspoliisi oli Suomen valtiollinen salainen poliisi, jota työväestön keskuudessa kutsuttiin keisarivallan ajoilta totutusti Ohranaksi. Supon edeltäjän arkistot itsenäisyyden alkuajoilta ovatkin osoittautuneet kisällilaulujen osalta arvokkaiksi lähdearkistoiksi Tuovisen mukaan.

Kisällilaulut keräsivät lukemattomia vasemmistolaisia lauluryhmiä vuosikymmenten aikana. Maailman nuorison ja ylioppilaiden 8. rauhan ja ystävyyden festivaali elokuussa 1962 Helsingissä kokosi vielä kotimaisia kisällikokoonpanoja yhteen, mutta kisällilaulut alkoivat hiipua.

– Kisällilaulut saivat voimaa vasemmiston ristiriidoista, Tuovinen sanoo.

Tipi Tuovisella on tavoitteena koota lauluista kertova kirja vuoteen 2020 mennessä. Tuolloinhan ensimmäisistä kisällilauluista on kulunut sata vuotta.

Työväenlaulu talteen ja eläväksi -hanke on kaivanut esiin noin 3 500 kadoksissa ollutta laulua. Sana on kiertänyt ja ullakoilta löytyneitä mummon kenkälaatikoita on tarkasteltu sillä silmällä, jos suvussa on ollut laulajia.

Yhden tällaisen löydön on tehnyt Irmeli Virkkula, jonka isä oli Messukylän Kisällien vetäjä. Virkkula on antanut lauluista kopiot Työväen Arkistoon ja Tuoviselle. Työväenkirjallisuuden Päivässä hän kertoi omakohtaisista kokemuksistaan.

Työväenkirjallisuuden Päivä kokosi syyskuun ensimmäisenä lauantaina Työväenmuseo Werstaan täyteen kirjallisuuden ystäviä. Päivän avasi presidentti Tarja Halonen.

– Kulttuuri on yhteiskunnan tuntosarvet, ja tässä meidän on kaikkien oltava valppaina, Halonen muistutti.

Teksti ja kuvat Merja Leskinen

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi