Kiitos Kansan Arkisto!

1

Kansan arkistossa on säilynyt laajin ja ensimmäinen kisällilaulusarja: Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton STN:on kisällilaulukokoelmat. Kansan Arkisto antoi luvan digitoida tuon sarjan kokonaisuudessaan tänne portaaliin. Kulttuuriteko, peukkuja ja riemunkiljahduksia.

Sosialidemokraattinen Työläisnuorisoliitto (STN) aloitti loppuvuodesta 1929 tai vuoden 1930 alusta lähes katkeamattoman kisällilaulukokoelmien tuotannon. Sosialidemokraattinen nuorisoliike teki tällaisia kokoelmia n. 35 vuoden ajan.

Vuonna 1928 ruotsalainen ”Tre Sjungande Gesäller” -ryhmä oli Suomessa, sen innoittamana perustettiin Helsingin sos.dem. Nuorisoyhdistyksen laulavat kisällit. STN:n liittosihteeri Sulo Manninen vaikuttui ryhmästä ja alkoi levittää kisällilaulun ilosanomaa. Piirijärjestökierroksella keväällä 1930 hän alusti ”uusista propagandamuodoista”. Yksi tärkeimmistä sanomisista oli kehotus perustaa kisälliryhmiä. Uudet ryhmät tarvitsivat lauluja, Manninen toimitti STN:n puolelta kisällilaulukokoelmia.

Kokoelmaa toimitettiin juoksevalla numeroinnilla vuoteen 1949, kokoelmia syntyi 51 kappaletta. Vuonna 1950 siirryttiin vuosinumerointiin. Nuorisoliitto vaihtoi nimensä, vuodesta 1951 alkaen kokoelmia julkaisi ”Suomen Sos.-dem. Nuorisoliitto r.y. Helsinki” (SSN).

Vuonna 1957 kokoelmalle tehtiin vastaava kasvojenkohotus kuin mitä sanomalehdet harrastavat nykyään siirtyessään tabloid -kokoon. Entinen A4 –kokoinen vahasmonistenippu vaihdettiin taitettuun A5 –monisteeseen. Ilmestyi jopa kansikuvia.

”Uudelle” julkaisulle annettiin nimi ”Viisuvakka”. Se pyrki selvästi olemaan toimitetumman oloinen. Viisuvakka ilmestyi vuosina 1957-1962.

Vuonna 1959 oli SSN:n liittokokous pahimpaan SDP:n puoluehajaannuksen aikaan. Tulevan TPSL:on kannattajat valtasivat nuorisoliiton. Kokouksessa vähemmistöön jäänyt ryhmä perusti uuden nuorisoliiton – Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton (SNK). SNK alkoi julkaista omaa kisällilaulukokoelmaansa. Tuolloin alkanut Nyytty –sarja jäi viimeiseksi alallaan.

Nyt tänne portaaliin on digitoitu säilyneet STN/SSN -kokoelmat Viisuvakan aloitukseen saakka. Yksittäisiä lauluja linkin takaa löytyy 396 kappaletta. Olen jakanut laulut neljään kansioon. Alaviitteissä poimin esiin joitain helmiä/muuten mielenkiintoisia kappaleita:

STN Kisällilauluja 1930–38

– Näinä vuosina keskeinen poliittinen teema oli lapualaisuuden vastustaminen ja demokratian puolustaminen. Vanhan työväenliikkeen juhlavaa perintöä kannateltiin kunnes kisällilaulu alkoi saavuttaa omintakeista muotoaan.

– Ensimmäisestä kokoelmasta löytyvät esimerkiksi kisällilaulun saatesanat Sulo Manniselta ja linkki Rajamäen Poikien ja STN:n väliin: Paavo Salomaan kirjoittama Kisällien merimieslaulu.

– Kokoelma 3: laajasti (myös kommunistien ryhmille) levinnyt ”Pelkuri Eerolaisen valitus, Rajamäen Pojilta ”Porilaisten marssi”. Tämä on ollut esitettynä varsinainen pienoisnäytelmä…

– Kokoelma 5: Laulu Ajan Suunnan Antin matkasta, Muiluttajain Korkea Veisu.

– Kokoelma 12: Sinimustaks olen syntynyt, Tän kylän Mantun piirilaulu: Kirj. H.K. (= H. Käpälämäki = Vihtori Huhta). Ensimmäinen laulu sarjassa, joka kuljettaa Mantua (= Manta) läpi vuosien. Tätä laulettiin Turun alueella vielä 1970 -luvullakin.

– Kokoelma 19: ”Vanhat toverit” nuottipainos, mukana säkeistö, joka viittaa tsaarinvallan aikaan. Koskakohan tämän laulun teksti on oikeasti tehty?

STN Kisällilauluja 1939–44

Sota-aikaankin laulettiin. Lauluja kaatuneille tovereille, mottitalkoita, rauhan ja laillisten tanssitilaisuuksien odotusta.

STN Kisällilauluja 1945–49

Laulut lähtevät sotaa edeltäneestä aatemaailmasta. Pikkuhiljaa asevelisosialismi löytää teksteihin, ”Jo Riittää” -kampanjan aikaan ilmestyneet laulut ennakoivat jo 1950-lukua.

– Kokoelma 33: Pappi Pulassa: H. Käpälämäki. Klassikko joka vakiinnutti murrejutut kisällilauluun.

– Kokoelma 42: 1950-luvun kestohitti ”Päpäpäpä” ilmestyy, tekijänä nimim. KL.

– Kokoelma 45: nimimerkki Teho: Haaremin harsojen takaa, Neljän puustaimen markkinoista, Ihmemaa. Nimimerkki ei esiinny muualla kuin tässä. Rankkaa, ammattitaitoista sanoittamista.

STN Kisällilauluja 1950–54

Kisällit siirtyvät kylmän sodan rintamalinjoille. Paljoakaan liioittelua ei ole toteamuksessa: CIA rahoitti demarikisällejä, KGB kommareita. Ja se näkyy molempien teksteistä. Tämä kehityskaari saavutti huippunsa Maailman Nuorison Festivaaleilla Helsingissä 1962. Siitä sitten SDP:n 1963 puoluekokouksen myötä siirryttiin hitaasti liennytykseen, itsesensuuriin ja Kekkoslovakiaan.

– Laajalle levinneitä hittejä esim. Kansandemokratinaa (1/52), Kansanrintaman karjaisuja, Käännös piikkilanka-aitaan päin! (1/53) ja mielestäni koko kisällilaulu-ajan vaikuttavimpia ja valitettavasti edelleen ajankohtainen Valtion vankilan pihalla (1954).

 

(LINKKI TÄHÄN KANSIOON)

Kokoelmien taiteellinen taso on lievästi sanoen vaihteleva, helmet tuppaavat hukkumaan massaan. Peräkkäisistä kokoelmista huomaa, että toinen on tehty pakkopullana, seuraavassa taas kaikki kirjoittajat vaihtuneet ja tekstit nasevoituneet.

Kisällilaulajat kentällä ottivat laulun sieltä, toisen täältä. Parhaat ja menestyneimmät ryhmät (lukuun ottamatta Valkeakosken Maseja) tekivät laulunsa itse. Kisällilaulukilpailuissa ei menestynyt kuin omilla teksteillä.

Hyvän näkökulman nämä kokoelmat tarjoavat laulujen sisällön poliittiseen ohjaukseen: näkökulmat politiikkaan siirtyivät yksittäisten ryhmien omiin teksteihin, tosin paljon rankempina. Asioita, joista Kekkosesta 1950-luvulla laulettiin, ei voinut painaa liiton monisteeseen. Raastuvan ovet olisivat olleet valmiiksi auki…

STN/SSN ajan kokoelmat eivät kaikki ole säilyneet, seuraavat numerot puuttuvat:18, 41, 48, 49 ja 50.

Uudemman numeroinnin ajalta puuttuu ainakin kokoelma 1/50, todennäköisesti muitakin. Vuosilta 1955–56 ei ole säilynyt yhtään kokoelmaa. Laskin, että puuttuvat kokoelmat sisältävät todennäköisesti n. 50–70 laulua. PLS: tarkistakaa työväentalojenne ullakot ja nuorisopiirin kellari. Jossain nämä ovat.

Pahin tuho kisällilaulussa on kohdannut SNK:n ajan Nyytty -kokoelmaa. Siitä ei ole arkistoituna yhtään sarjaa, vain joitain irtokappaleita Työväen Arkistossa. Vuonna 1970 SNK:n Kotkan liittokokouksessa päätettiin lopettaa ”kitaralinja” ja siirtyä vakavahenkiseen politikointiin. Sieluni silmin näen hidastetun elokuvan: liittokokouksen voittajat iskevät Ulf Sundqvistin ja Matti Ahteen kitarat tuhannen päreiksi, tekevät niistä nuotion ja sytyttävät roihun Nyytyn numeroilla ja venäläisellä votkalla. Ainoat säilyneet Nyytty -kokoelmat ovat:

1961: “syksy”
1962: 1, “kesä”, ”syksyn ensimmäinen” ja “joulu”
1966: “syksy” ja ”juhla nyytty”
1967: 1
1968: 2 ja 3

Edellä mainittujen lisäksi on säilynyt päiväämätön joulu-nyytty, mahdollisesti vuodelta 1960 (voi myös olla 1961) ja toinen täysin ajoittamaton, siinä ei ole ei mitään tunnistetietoja.

Heta Tolvanen Työväen Arkistosta kerää nyt tunnetut Nyytyt yhteen pinoon – jos teillä näitä on, niin lahjoittakaa ne arkistoon. Postin voi laittaa osoitteella:

Työväen Arkisto
Heta Tolvanen
Sörnäisten rantatie 25
00500 Helsinki

 

Tietääkö kukaan mitään nimimerkistä ”Teho”? Hänen kolme lauluaan ilmestyivät kokoelmaan vuonna 1947. Epäilen, että Janne Hakulinen, joka organisoi ”Jo Riittää” -kampanjan ohjelmistoja Työväen Ohjelmapalvelun kautta, olisi tekstien toimittaja. Hakulisella oli rinki ammatti- ja puoliammattilaiskirjoittajia. Onko ”Teho” joku heistä? Reino Helismaa, Taisto Honkanen vai joku muu?

Yhteydenottoja toivoo:

Tipi
tipituovinen@gmail.com

 

1 KOMMENTTI

  1. Yllä olevassa jutussa kysyi itseltäni:

    – Kokoelma 19: ”Vanhat toverit” nuottipainos, mukana säkeistö, joka viittaa tsaarinvallan aikaan. Koskakohan tämän laulun teksti on oikeasti tehty?

    Nyt löytyi vastaus. ”Vanhat toverit” tekstin, ”ajan mennen muistoihin, sävel vanha meitä johdattaa…” on tehnyt Bruno Justus Salminen. Alkuperäisessä tekstissä on neljä säkeistöä, nykyisin niistä lauletaan kolmea.

    Bruno Justus Salminen (1897-1963) oli työuransa ja poliittisten luottamustehtäviensä lisäksi tuottelias kisällilaulujen sanoittaja ja runoilija. Hän oli mm. Sos.dem. Työläisnuorisoliiton ensimmäinen liittosihteeri vuonna 1921.

    Hänen perikuntansa hallussa ovat Salmisen säilyneet alkuperäiset kisällilaulut ja runot. Kun tiesin, että suuri osa signeeraamattomista STN kisällilauluista on hänen käsialaansa, pyysin perikunnan puuhamiestä Veli-Pekka Salmista käymään Kansan Arkistossa kokeilemassa voisiko hän tunnistaa tekstejä. Hän suostui ja sain seuraavan viestin:

    ” Tervehdys!
    Kävin Kansan Arkistossa STN:n kisällilaulumonistesarjan läpi. Varmasti B.J.
    Salmisen tekemiä on vain viisi, entuudestaan tuttuja: Muistoja menneiltä ajoilta
    (sarjan osa 19), Hei surut pois (19), Eeva on aina Eeva (19,20), Pulapinnarit (24),
    Kyläpääskyset (24)… Yritin katsoa, mitkä muut nimettömistä voisivat olla B.J.S.:n tekosia. Onhan niitä parikymmentä ainakin, mutta mitään varmuutta ei ole…”

    B.J.Salmisen perikunta on toimittanut, lähinnä suvun omaan käyttöön, omakustanteena Salmisen tekstit ja elämäkerran, sain niistä omat kappaleeni.

    KIITOS kulttuuriteosta perikunnalle ja ennen kaikkea Veli-Pekka Salmiselle.

    tipi

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttesi
Kirjoita tähän nimesi